Historian havinaa
Hanko on tunnettu erityisesti upeista huviloistaan ja menneisyydestään kuuluisana kylpyläpuistona, jonne ihmiset kautta aikain ovat saattaneet saapua rentoutumaan ja nauttimaan meren eheyttävästä voimasta. 1880-luvulla perustettu Hangon höyrysaha ja puusepäntehdas oli vastuussa monien näiden huviloiden rakentamisesta, ja myös Guldholm Gård, joka nykyään tunnetaan paremmin nimellä Kultasaaren kartano, on rakennettu heidän toimestaan vuonna 1886. Puusepäntehtaan johtoportaassa työskennellyt Kaj Guldholm halusi perheelleen laadukkaan kodin rauhalliselta maaseudulta, joten hän lunasti itselleen mittavat pelto- ja metsäalueet Täktomista silloisen Bromarvin kunnan alueelta, aivan Hangon rajan ulkopuolelta, unohtamatta tietenkään omaa rantakaistaa ja saarta sen edustalta.
Valmistumisensa jälkeen Guldholm Gård pääsi kuitenkin vain harvoin toimimaan yksinomaan perheensä kotipaikkana. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 kartanosta tiluksineen tuli parantola haavoittuneille sotilaille ja myöhemmin myös sotahevosille. Sisällissodan aikaan vuonna 1918 saksalaiset miehittivät eteläisen Suomen tärkeitä keskuksia tukeakseen valkoisia, joiden puolelle myös Kaj Guldholm oli julistanut kuuluvansa. Taistelut päättyivät lopulta valkoisten voittoon, mutta pian sodan jälkeen Kaj menehtyi sydänkohtaukseen. Kahdesta veljeksestä vanhempi Kalle Guldholm siirtyi kartanon tilusten omistajaksi, ja silloin alue alkoi hitaasti muovautua varsinaiseksi ratsutilaksi. Hevosten määrä liki tuplaantui muiden karjaeläinten vähentyessä, ja eläinlääkäriksi itsensä lukenut Kalle alkoi harrastustoiminnan ohessa pyörittämään myös pienimuotoista vastaanottoa muiden hevosille. 1930-luvulla kansallisaatteen hengessä suosittu nimien suomalaistaminen kohdistui Kallen päätöksestä myös Guldholm Gårdin nimeen, ja nykyinen nimi Kultasaaren kartano tuli viralliseen käyttöön suvun vaihtaessa oman sukunimensä Kultasaareksi.
Talvisodan puhjettua marraskuussa 1939 Hankoa pommitettiin heti ensimmäisenä päivänä. Kultasaaren kartano säästyi kuin ihmeen kaupalla vakavilta vaurioilta, sillä ainoastaan tallirakennus romahti osittain. Maaliskuussa 1940 Suomen hävittyä Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle 30 vuodeksi laivastotukikohdaksi, ja myös Kultasaaret joutuivat evakuoitumaan alueelta. Suomalaiset pääsivät kuitenkin palaamaan kotiinsa jo seuraavana vuonna, kun venäläiset kaikessa hiljaisuudessa jättivät kaupungin. Hangon uudelleenrakentamisen alettua myös Kultasaaren kartanon romahtanut tallirakennus korjattiin, minkä lisäksi tien toiselle puolen rakennettiin vieraskartano suuren suvun majoittamista varten. Kallen vanhin poika Kaapo palasi perheensä kanssa asuttamaan pääkartanoa, kun taas nuorempi veli Kaarlo muutti vieraskartanoon. Yhdessä veljekset jatkoivat siitä, mihin isänsä oli jäänyt: tiluksille tuotiin jälleen lukuisia hevosia ja tallin viereen tehtiin vihdoin kunnollinen ratsastuskenttä, jotta tiluksilla pystyttiin kunnolla harjoittamaan aina vain suositummaksi tulevaa ratsastusurheilua.
Kultasaaren kartano säilyi pitkään tunnettuna huvittelukohteena, jonne herrasväki saapui ratsastamaan huippuhevosilla naisväen viettäessä aikaa lasten kanssa rannalla ja puutarhassa. 1960-luvulla tilukset siirtyivät Kaapon ainoan pojan Kauko Kultasaaren omistukseen, ja tällöin kartano toimi lähinnä kaupungissa asuvien hevosenomistajien harrastuspaikkana. Kaukon oma tytär Siina ei koskaan kiintynyt hevosiin isänsä lailla ja muutti eron jälkeen 40-vuotiaana kahden lapsensa kanssa Helsinkiin, viettäen sen jälkeen ainoastaan kesälomat Hangossa vanhempiensa luona. Kaukon vanhetessa tilusten hoito jäi aina vain heikommalle tolalle. Siina yritti saada leskeksi jääneen isänsä myymään tilan ja muuttamaan hoivakotiin, mutta Kauko piti sitkeästi kiinni rakkaasta kodistaan ja suvun perinteistä hevosten parissa. Kartanon naapuriin muuttanut nuori aviopari onneksi auttoi hevosten hoidossa, katsoen myös samalla jääräpäisen vanhuksen perään. Kauko menehtyi lopulta keväällä 2020, kunnioitettavassa 96 vuoden iässä. Kaikkien oletuksien mukaan tila oli tarkoitus tämän jälkeen myydä hyvällä voitolla, mutta Kauko olikin jättänyt testamenttiinsa yllätyksen koko Kultasaarien suvulle: mies oli ohittanut tyttärensä perintöoikeudessa ja siirtänyt Kultasaaren kartanon kaikkine maineen suoraan lapsenlapsiensa Sofian ja Konstan nimiin.
Hankolaiset jäivät mielenkiinnolla seuraamaan, miten Kultasaaren kartanon kohtalo lopulta ratkeaisi. Lapsenlapsien saapuminen kartanolle ei ollut mutkaton kokonaisuus ja tuntui lähinnä höperöityneen vanhan miehen turhalta haaveelta, että tilukset säilyisivät entisessä käytössä. Sisarukset kuitenkin yllättivät niin lapsuudenystävänsä kuin sukulaisensa. Yhdysvalloissa jo vuosia asunut Konsta Kultasaari muutti kihlattunsa Karinan kanssa välittömästi Suomeen, ja Sofia Kultasaari ilmoitti jatkavansa talliyrittäjänä. Konsta ja Sofia olivat isoisältään perineet tilusten lisäksi myös suuren rakkauden hevosia, merta ja maaseutua kohtaan, joten he eivät harkinneet hetkeäkään myyvänsä kartanoa, vaikka monet yhä kehtasivat sitä ehdotella. Karinan ehdotuksesta vieraskartano kunnostettiin majataloksi, jotta hevosten oheen saatiin tiluksille myös toinen tulon lähde; suurimmat rahat pankkitilille tosin tulivat edelleen Konstan töistä rakennusinsinöörinä ja Sofian suorituksista lääkärinä Tammisaaren sairaalassa.
Vuoden 2020-2021 aikana tiluksia remontoitiin suurella kädellä, entisöiden ja nykyaikaistaen kaikki toimimaton ja liian vanhanaikainen. Tilusten maalaishenkinen, rustiikkinen tunnelma kuitenkin säilytettiin tarkoin, ja myös uusi maneesi rakennettiin kopioiden vanhojen kartano- ja tallirakennusten ulkonäköä. Kultasaarentien ja Meriniementien väliseen metsään suunniteltiin kansalliset standardit täyttävä maastoesterata, minkä lisäksi tallille hankittiin kunnolliset kouluaidat ja uusi rataestekalusto tulevaisuuden kilpailuja silmällä pitäen. Kenttien, tarhojen ja parkkipaikkojen pohjat uusittiin, ja viimeisenä silauksena Täktomintien varteen nostettiin komeat tienviitat ohjaamaan vieraat oikeaan osoitteeseen.
Kierros tiluksilla
Kultasaaren kartanon tilukset sijaitsevat kokonaisuudessaan Täktomintien ja meren välissä. Asuinkartano löytyy navigaattorista osoitteella Kultasaarentie 12, ja entinen vieraskartano eli nykyinen Kultasaaren majatalo löytyy saman tien varresta numerolla 10. Kartanon aluetta ei voi ohikulkija olla erottamatta, sillä tontin rajalla mäntymetsä vaihtuu hoidettujen lehmuspuiden rivistöihin ja niiden takana siintäviin hevosaitauksiin. Täktomintieltä katsottuna laitumet ja majatalo jäävät oikealle puolelle, kun taas kartano, tallirakennus, tarhat ja ratsastusalueet jäävät vasemmalle.
Kultasaaren kartano on kaunis, vaaleankeltainen puuhuvila harmaalla metallikatolla ja valkoisilla ikkunan- ja ovenkarmeilla. Kaksikerroksinen huvila ei ole kooltaan mitenkään päätähuimaava ja saattaa näyttää jopa vaatimattomalta etupihan puolelta katsottuna. Takapihalta löytyy kuitenkin upea ruusutarha, kookas terassi porealtaalla ja kauniit merimaisemat kauas ulapalle sekä rantalaitumelle. Kultasaarentien toiselta puolelta löytyy kartanon kopiona, joskin suuremmaksi ja modernimmin kivestä, rakennettu majatalo, joka aiemmin toimitti vieraskartanon virkaa. Majatalo on kooltaan miltei kaksinkertainen alkuperäiseen kartanoon verrattuna. Sen alakerrasta löytyy lounasravintolan tilat sekä pieni kylpyläosasto ja yläkerrasta yhteensä 10 viihtyisää vuokrahuonetta. Majatalon vasemmalta puolelta löytyy suuri kasvimaa, kanala sekä takapihalle asti jatkuva puutarha, jonka kätköistä saa kesäisin kerättyä talteen pensasmustikoita, vadelmia, viinimarjoja ja karviaisia. Majatalolla on oma hiekkaranta, jonne hevoset eivät ole tervetulleita. Hevosille löytyy kuitenkin oma uittoranta rantalaitumen vierestä, minkä lisäksi kahden kilometrin pituinen epävirallinen uimaranta tilusten pohjoispuolella sallii hevosilla ratsastamisen yhteisymmärryksessä lähialueen asukkaiden kanssa. Kultasaaren kartanon tiluksiin kuuluu myös rantalaitumen edustalla sijaitseva Kultasaari. Matka ei ole kovinkaan pitkä, joten reipas uimari voi halutessaan uida saareen. Hevosia sinne ei kuitenkaan ole koskaan uitettu, sillä saari on lähinnä jyrkkää, kivikkoista luotoa muutamine käppyrämäntyineen. Saaren nimi juontaa juurensa siitä, miten koko maisema värjäytyy auringonnousun ja -laskun aikaan kullansävyiseksi.
Kultasaaren tallirakennus on 16-paikkainen ja rakennettu kartanon maalaishenkistä tyyliä mukaillen. Se on ulkoa vuorattu puisilla lankuilla, mutta sisätilat on valettu betonilla uudelleenrakentamisen yhteydessä. Talliin pääsee hevosten kanssa molempien sivujen leveistä kaksoisovista, minkä lisäksi ihmiset mahtuvat kulkemaan myös pohjoispäädyn pienemmästä ovesta. Karsinat sijoittuvat leveän käytävän molemmin puolin. Jokaisessa karsinassa on avattava ikkuna, josta asukkaan on mukava seurailla tallialueen tapahtumia. Varustehuoneen lisäksi tallissa on erillinen keittiö-olohuone, josta löytyy omat lukolliset pukukaapit hevosten omistajille. Keittiönurkkauksesta löytyy jääkaappi-pakastin sekä mikroaaltouuni. Olohuone koostuu kahdesta vuodesohvasta, joilla hevosten omistajat voivat halutessaan majoittua syystä tai toisesta (varsova tamma, venähtäneet pikkujoulut... mitä näitä nyt olikaan). WC-tilat ja suihku löytyvät pesupaikan vierestä, kuivaushuone puolestaan satulahuoneen yhteydestä. Heinät ja kuivikesäkit säilytetään tallin vintillä, jonne on ajoramppi tallin pohjoispäädyssä. Hiekkapohjaiset tarhat sijaitsevat tallin takana. Valkoisilla puuaidoilla ja sähkölangoilla rajattuja tarhoja on yhteensä kuusi kappaletta, mutta tarvittaessa niitä jaetaan pienempiin lohkoihin. Jokaisessa tarhassa on katos suojaksi tuulelta ja sateelta, minkä lisäksi kaikissa tarhoissa on muutama pystyyn jätetty lehtipuu metsäisemmän tunnelman luomiseksi ja varjon tarjoamiseksi. Tarhojen viereltä löytyy kaksi pientä sairastarhaa, jotta myös koppilepoon määrätyt voivat ulkoilla.
Tallirakennuksen lisäksi tiluksilta löytyy vuonna 2021 valmistunut tammapihatto sekä vuonna 2022 valmistunut pihatto oreille ja ruunille. Molemmat pihatot ovat kooltaan sopivia noin kahdeksalle hevoselle. Tammapihatto sijaitsee maneesin ja rannan välissä, joten ulkoilualue koostuu niin suojaisasta mäntymetsästä, niittyaukeasta kuin rantahietikosta. Ori- ja ruunapihatto sijaitsee metsän rajassa peltolaidunten takana, joten ulkoilualue on puoliksi mäntymetsää ja puoliksi nurmipohjaista peltoa. Molempien pihattojen sisätiloista löytyy kuivitetun makuuhallin lisäksi hoitopaikka sekä lukittavat varustekaapit niin ratsastajille kuin hevosille. Pihattorakennukset pysyvät talvisinkin noin 10-15 asteen lämpötiloissa, minkä lisäksi halleissa on tallirakennuksen tavoin koneellinen ilmanvaihto. Makuuhalleissa on useampi vesiautomaatti, minkä lisäksi pihattorakennusten ulkoseinistä löytyy muutama vesiautomaatti ulkoilualueen puolelta. Suolakivet ja säilöheinä ovat tarjolla vuorokauden ympäri molemmissa pihatoissa.
Ratsastusalueet koostuvat kahdesta kentästä ja maneesista. Pienempi kenttä toimii kilpailuissa verryttelykenttänä ja suurempi kilpailukenttänä, mutta arkikäytössä pienempi kenttä on yleensä kouluratsastuskäytössä kun taas suurella on viikoittain vaihtuvia esteratoja. Suuremman kentän päädystä löytyy tilava katsomo. Molemmilta kentiltä on rantaa reunustavien mäntyjen välistä näköyhteys merelle. Kuitupohjaisille kentille on rakennusvaiheessa valmistettu laadukkaan salaojituksen lisäksi huippuluokan altakastelujärjestelmä, joten kentät pysyvät erinomaisessa käyttökunnossa niin kesähelteillä kuin syksyn sateilla. Tilava, lämmitetty maneesi, joka on muiden rakennusten tavoin päällystetty ulkoa vaaleankeltaisilla laudoilla, tarjoaa kuitenkin suojaa sateelta ja kylmyydeltä. Tallialueen varsinainen parkkipaikka sijaitsee maneesin vieressä. Sen löytää karttapalveluista sekä osoitteella Kultasaarentie 14 että Täktomintie 700. Suurempien kilpailujen aikaan Täktomintien toisella puolella sijaitsevat pellot vuokrataan siirtotalleja ja hevosrekkoja varten.
| Tarha 1 = Goldi, Neera & Alva Tarha 2 = Belisa, Malva & Minni Tarha 3 = Gladiador & Taro Tarha 4 = Manu & Raptor Tarha 5 = Kingi, Tomppa & Harri Tarha 6 = Redi & Mörkö |
Tammapihatto (maneesin takana) = Hirmu, Pätkä, Vaula, Poni, Sissi, Pusu & Natasha Ori- ja ruunapihatto (peltolaidunten vieressä) = Ei ketään tällä hetkellä. Rantalaidun = Kaikki tammapihaton asukkaat Peltolaidun 1 = Redi, Tomppa, Mörkö, Kingi & Harri Peltolaidun 2 = Neera, Alva, Belisa, Malva & Minni |
|
Karsina 1 = Taro Karsina 2 = Gladiador Karsina 3 = Manu Karsina 4 = Raptor Karsina 9 = Redi Karsina 10 = Mörkö Karsina 11 = Tomppa Karsina 12 = Harri |
Karsina 5 = Minni Karsina 6 = Neera Karsina 7 = Alva Karsina 8 = Goldi Karsina 13 = Kingi Karsina 14 = Vapaa Karsina 15 = Belisa Karsina 16 = Malva |
Tutustu tallilaisiin
Sofia Kultasaari (s. 16.08.1992, Hanko)
Tallin pääpiru ja kartanotilukset perineen sisarusparin nuorimmainen. Huumorintajuinen ja suorasanainen, hyvin määrätietoinen ja tarkka mutta kuitenkin ystävällinen ja asiakaspalveluhenkinen. Pituutta löytyy 167 senttimetriä. Kutsumanimiä Sofian lisäksi mm. Sofi, Soffe ja Sohvi. Intohimoinen hevosnainen pikkulikasta lähtien, peri rakkauden isoisältään. Joutui 14-vuotiaana muuttamaan äitinsä ja veljensä mukana Helsinkiin, kun vanhemmat erosivat. Isä asuu nykyään Ruotsissa, soittelevat silloin tällöin. Käytti ajan pääkaupunkiseudulla hyödyksi ja opiskeli määrätietoisesti hyväpalkkainen ammatti mielessään. Valmistui lopulta lääkäriksi 27-vuotiaana, nykyään töissä Tammisaaren sairaalassa. Tekee pääsääntöisesti lyhennettyä työviikkoa satunnaisia viikonloppu- ja pyhäpäivystyksiä lukuun ottamatta, jotta ehtii muun ajan käyttää tallin pyörittämiseen ja tavoitteelliseen valmentautumiseen. Junnuna kilpaillut poneilla este- ja kenttäratsastuksessa, yltäen aina PM-kilpailuihin asti. Lääketieteellisten opintojen ohella käytti kaiken ajan ja rahan hevosiin, kilpaillen aktiivisesti kansallisella tasolla. Kartanotiluksille muutettuaan siirtynyt kansainvälisiin luokkiin niin koulu-, este- kuin kenttäratsastuksessa. Valmentaa kaiken tasoisia ratsukoita rata- ja maastoesteillä. Ei omista minkäänlaista romanttista elämää (naimisissa työn ja hevosten kanssa, omien sanojensa mukaan). Ajautuu kuitenkin välillä treffeille lapsuudenystävänsä Lennun pakottamana, ja syksyllä 2022 nähdään televisiossa mukana Hevosjussille morsian -ohjelmassa. Omistaa tallin hevosista Pätkän, Alvan, Minnin, Sissin, Pusun ja Redin.
Konsta Kultasaari (s. 07.03.1990, Hanko)
Toinen kartanotilusten omistajista, sisarusparin vanhempi (muttei viisaampi). Vauhdikas ja eläväinen mies, joka tekee päätökset aina sydän edellä. Miettii asioita vasta jälkikäteen, jos silloinkaan. Ainoastaan raha-asioissa osaa olla yllättävän nuuka, ja ehkäpä siksi hän onkin onnistunut kasvattamaan pääomansa sangen mittavaksi jo nuorena. Pituutta melkein 190 senttimetriä, tarkkaan mitattuna 188,7. Lukiossa opiskellessaan lähti vaihtoon Yhdysvaltoihin, rakastui palavasti Karina Jonesiin, ja palasi Suomeen vain opiskellakseen pikavauhdilla itsensä rakennusinsinööriksi. Muutti sen jälkeen valtameren toiselle puolen ja avioitui, aikeenaan jäädä pysyvästi jenkkeihin. Samanlaisella tarmolla palasi kuitenkin kotiin, kun kuuli perineensä suvun perintötilan. Tekee edelleen täysipäiväisesti töitä rakennusinsinöörinä ja projektipäällikkönä vaihtuvissa työmaahankkeissa Etelä-Uusimaan alueella. Siskonsa tavoin ollut pienestä pitäen hevosihmisiä, muttei ole koskaan harjoitellut aivan samanlaisella tarmolla. Yhdysvalloissa asuessaan ja opiskellessaan ei ratsastanut juuri koskaan, mutta nyt Suomessa on löytänyt palon erityisesti kouluratsastusta kohtaan. Tosin hätäiselle luonteelleen ominaisella tavalla, jos harjoitteet tuntuvat liian haastavilta eikä touhu suju leikiten, luovuttaa helposti ja suuntaa hiekkarannalle kaahailemaan. Omistaa fwb-ruuna Tompan, ja on hiljattain alkanyt myös tavoitteellisemmin kilpailemaan ruunan kanssa, vaikka siskonsa Sofia hoitaakin vielä raudikon kansainvälisen kilpailuttamisen.
Karina Kultasaari (o.s. Jones) (s. 13.05.1991, New Jersey)
Konsta Kultasaaren puoliso, jonka mies löysi ollessaan vaihdossa Yhdysvalloissa lukioaikoina. Kutsutaan yleensä lempinimellä Riri. Paria yhdisti erityisesti rakkaus hevosiin, minkä lisäksi Karina rakastui Konstan elämänasenteeseen (vaikka nykyään välillä toivoo, että mies pitäisi hieman enemmän suunnitelmista kiinni). Itse kovin aurinkoisesta ulkokuorestaan huolimatta määrätietoinen ja hyvin suunnitelmallinen persoona, jolle kelpaa vain paras. Osaa olla kipakka, mutta leppyy yhtä nopeasti kuin tulistuu. Kiukutteluistaan huolimatta pohjimmiltaan huumorintajuinen ja osaa viljellä sarkasmia lauseisiinsa. Pituutta vaaleaveriköllä on 180 senttimetriä ja jalkaa vaikka muille jakaa, mutta kauniista kasvoistaan ja mallimitoistaan huolimatta ei ole koskaan tehnyt mallin töitä. Sen sijaan työläisperheestä kotoisin oleva nainen on paiskonut nuoresta iästä alkaen hommia niin ravintoloissa, baareissa, hotelleissa kuin farmeilla. Suurimman intohimon hevosten oheen löysi juuri hotellialalta ja asiakaspalvelusta, joten idea majatalon perustamisesta kartanon tiluksille olikin hänen ideansa. Päävastuussa majatalon pyörittämisestä, eikä päästäkään ketään muuta omalle reviirilleen säheltämään. Puhuu vain hieman hyvin huonoa suomea, joten pääosin keskustelee aina englanniksi. Intohimoinen kouluratsastaja, kilpailee kansainvälisesti Grand Prix -tasolla ja kamppailee molemmilla hevosillan maailmancupin pisteistä. Omistaa amerikanpuoliveritamma Goldin ja suomenpuoliveriori Taron.
Lennart Rönnqvist (s. 14.02.1992, Hanko)
Sofian lapsuudenystävä ja edelleen paras ystävä, kiersivät aina yhdessä kaikki mahdolliset ratsastusleirit ja hevostaitokurssit. Hangossa koko elämänsä viettänyt, Jyväskylän yliopistossa suoritettuja kasvatustieteen opintoja lukuun ottamatta. Syntyjään ruotsinkielinen, mutta puhuu ruotsin, englannin ja suomen lisäksi jonkin verran saksaa, espanjaa ja ranskaa. Tunnetaan ystävien keskuudessa paremmin nimellä Lennu, pituutta 186 senttimetriä. Vauhdikas, urheilullinen ja hyväsydäminen mies, jossa on kuitenkin mahdottoman machoilijan vikaa. Aina flirttailemassa kaikille vastaantulijoille sukupuoleen katsomatta, kallistuu tosin vuosi vuodelta aina vain enemmän ja enemmän miesten puoleen. Pilkettä silmäkulmassa vaikka muille jakaa, ottaa aina haasteen kuin haasteen vastaan. Työskentelee Hangossa ala-asteella luokanopettajana, töissään miltei eri ihminen kuin vapaa-ajalla. Ratsastuksen lisäksi harrastaa jalkapalloa ja käy salilla nostelemassa painoja, erittäin tarkka omasta ulkonäöstään. Kilpailee ja valmentautuu kenttäratsastuksessa, tavoitteena nousta vielä joskus kansainväliselle tasolle. Aloittanut juuri tähän tavoitteeseen kurkottelun Mörön kanssa.
Rosabella Autio (o.s. Koski) (s. 11.04.1980, Järvenpää)
Hevosperheeseen syntynyt ja sille tielle ikuisesti jäänyt. Kasvoi hevosten ympäröimänä ja sai ensimmäisen oman poninsa jo 5-vuotiaana. Suorittanut ratsastuksenohjaajan opinnot heti 18-vuotiaana ja sittemmin valmistunut myös eläinlääketieteellisestä. Tapasi siellä nykyisen aviomiehensä Mikko Aution, jonka kanssa pyörittää klinikkaa Tammisaaressa. Parilla on kolme lasta: Matilda (s. 2007), Mikael (s. 2010) ja Marianna (s. 2012). Lapsista ainoastaan Matilda on osoittanut kiinnostusta hevosiin, ja tyttö onkin alkanut valmentautumaan ja kilpailemaan äitinsä opeissa. Itse kilpaillut kansainvälisesti niin este-, koulu- kuin kenttäratsastuksessa, menestyen aina EM-kilpailuissa asti. Nykyään keskittyy eläinlääkärin toiden ohella ratsuttamaan nuoria hevosia, minkä lisäksi valmentaa aktiivisesti monentasoisia ratsukoita. Valmentaa välillä myös ulkomailla. Omistaa tallin hevosista Manun, jonka kanssa on tavoitteena menestyä kansainvälisesti, sekä tyttärelleen Matildalle ostetun Belisan.
Eerika Meriluoto (s. 09.04.1996, Tammisaari)
Nippa nappa 160 senttimetriä pitkä punapää on tilusten virallinen tallityöntekijä yhdessä Joelin kanssa ja pääsääntöisesti vastuussa aamutalleista maanantaista perjantaihin. Iloinen ja sosiaalinen luonne, joka on lähes poikkeuksetta mukana järjestämässä kaikkia mahdollisia tempauksia ryyppyilloista suurkilpailuihin. Ei ole peruskoulun jälkeen suorittanut mitään opintoja, sillä ei koskaan juuri viihtynyt koulun penkillä ja halusi käyttää päivänsä talleilla. Asuu hyvin vaatimattomasti pienessä yksiössä Lappohjassa, käyttää kaikki vähäiset rahansa hevosiin. Tekee myös keskustan marketissa satunnaisia viikonloppuvuoroja lisätienestinä. Omien sanojensa mukaan ei ole kiinnostunut menestymisestä vaan hauskan pidosta, joskin menestyy silti aina kansainvälisellä tasolla asti niin este-, koulu- kuin maastoesteradoilla. Omistaa tallin hevosista Hirmun.
Joel Turunen (s. 24.01.1995, Hanko)
Sofian ja Lennun lapsuudenystävä. Toinen virallisista tallityöntekijöistä, pitkälti vastuussa iltatalleista maanantaista perjantaihin. Ammatiltaan kengittäjä ja lisäksi omistaa kuntosalin Hangon keskustassa, joten viettää aamupäivät kengitysasiakkaiden luona kierrellen ja kuntosalinsa asioita hoitaen. Hyvin rauhallinen ja hiljainen luonne. Viihtyy kyllä muiden seurassa, mutta mieluummin seurailee sivusta sen sijaan, että olisi itse äänessä. Hyvin tavallinen suomalainen mies, jolle iloa tuo jalkapallon katsominen, kylmä olut ja sauna. Ei ole mikään korkean tason ratsastaja, vaan enemmänkin nautiskelija, joka pitää lähinnä maastoratsastuksesta ja syvemmän yhteyden löytämisestä. Kilpailee kuitenkin mielellään myös helpoissa koululuokissa, kiinnostunut myös lännenratsastuksesta. Elänyt jo monta vuotta tyytyväisenä hevosettomana oman ensimmäisen hevosensa Helgan poismenon jälkeen.
Saara Kangasluoma (s. 14.06.1988, Espoo)
Kaupungista maalle eksynyt sairaanhoitaja, joka työskentelee tällä hetkellä Hangon terveyskeskuksessa. Asuvat kartanotilusten naapurissa Meriniementiellä miehensä Akselin kanssa. Avioparilla on myös ruskeatäpläinen dalmatialaisnarttu Luna, joka pyörii aina tallilla mukana. Tunsivat aikanaan Sofian ja Konstan isoisän Kauko Kultasaaren, jota auttoivat tallin ja hevosten hoitamisessa tämän viimeisinä elinvuosina. Tavoitteellinen kouluratsastaja, joka kilpailee tällä hetkellä vaativalla tasolla. Ei kuitenkaan ota kilpaurheilua liian tosissaan, vaan lähinnä nauttii hevosten kanssa tekemisestä ja kehittymisestä. Muutenkin omaa hyvin positiivisen elämänasenteen. Ottaa aina asiat asioina eikä hötkyile turhia. Haaveilee kovasti omista lapsista ja erityisesti siitä, että voisi opettaa lapsensa ratsastuksen saloihin. Omistaa tallin hevosista Neeran.
Akseli Kangasluoma (s. 15.03.1986, Joensuu)
Itä-Suomesta etelään rakkauden perässä päätynyt, ammatiltaan sähköasentaja. Asuu vaimonsa Saaran kanssa Kultasaarien naapurissa. Ei itse ymmärrä hevosista juuri mitään, mutta pyrkii aina olemaan vaimonsa tukena ja apuna tallilla. Hoitaa kaikki hajonneet asiat kuntoon ja pitää tilukset kasassa silloin, kun muut vain keskittyvät häärämään hevosten parissa. Rehellisyyden nimissä jopa hieman kammoksuu isoja hevosia eikä mielellään hengaile niiden läheisyydessä tai varsinkaan pidä yhdenkään hevosen ohjista kiinni. Vaimonsa hevosta ja poneja voi käsitellä silloin tällöin, mutta pyrkii aina keksimään jotain muuta tekemistä, välttääkseen hanttihommat hevosten kanssa. Joskus ja jouluna suostuu käyntimaastoon vaimonsa painostuksen alaisena. Rauhallinen ja vahvasti realiteetteihin nojaava mies, ja hevosharrastamattomuudestaan huolimatta kartanotilusten kantava voima.