Tervetuloa kilpailemaan vuoden 2023 Kultasaari Cupin yhteydessä järjestettävään Esteratsastusjaoksen alaiseen tuotoskilpailuun 27. elokuuta 2023. Kilpailut alkavat aamulla klo 10:00. Tähän kilpailuun osallistumalla voit ansaita lisäarpoja Kultasaari Cupin esteratsastusluokkiin. Tuotoskilpailuun saa kuitenkin osallistua, vaikkei osallistuisi erikseen jaoksettomaan Kultasaari Cupiin! Tehtävänannot käsittelevät kyseistä kilpailua, mutta niistä voi erinomaisesti kirjoittaa tai taiteilla myös ilman, että osallistuu todellisuudessa cup-kilpailuun. Tarkempaa tietoa Kultasaari Cupista, sen rajoituksista ja lisäarvoista voit lukea täältä. Luethan ohjesivun huolella ennen osallistumista! Löydät samalta sivulta myös kutsut ja ohjeet muihin Cupin yhteydessä järjestettäviin kilpailuihin.
Kilpailualue sijaitsee Täktomintien varressa noin kahdeksan kilometrin päässä Hangon keskustasta. Parkkialue löytyy yleisimmistä karttapalveluista osoitteella Kultasaarentie 14. Kilpailut ja verryttely järjestetään ulkona hiekkapohjaisella kentällä. Verryttely tapahtuu pikkukentällä, kilpailut itsessään ratsastetaan areenakentällä. Maneesi on varattu käsihevosille. Lisäksi karttaan merkityllä hiekkarannalla saa kävellä hevosten kanssa. Kilpailukanslia löytyy tallirakennuksen vintiltä, jonne pääsee sairastarhojen viereltä nousevaa ramppia pitkin. Lähtömaksu on 30 v€/ratsukko/luokka. Kultasaaren majatalon ravintola palvelee koko viikonlopun. Kilpailuissa käytettäviin esteisiin voit tutustua estegalleriassa.
Kilpailuiden päätuomarina toimii Sofia Kultasaari (VRL-11911) ja tulokset ratkeavat tuotosten perusteella. Jokainen osallistuja saa tuotoksestaan myös sanallisen kommentin. Kilpailuiden vastuuhenkilö on Sonja (VRL-11911, sonjavirtuaali@gmail.com).
Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantaina 25. elokuuta 2023.
- Kilpailut ovat avoimet kaikille
- Ratsastajan VRL-tunnus ja hevosen VH-tunnus ovat pakollisia
- Yhteen luokkaan otetaan 80 osallistujaa
- Yksi ratsastaja saa tuoda yhteen luokkaan 8 hevosta
- Yksi hevonen voi osallistua korkeintaan kahteen luokkaan *
- Yksi hevonen voi osallistua vain kerran yhteen luokkaan
- Jokaisessa luokassa saa itse valita tason väliltä 110 - 160 cm
- Kilpailut tuomaroidaan järjestäjän toimesta tuotosten perusteella
* Lisäarpoja jaetaan vain yhdestä luokasta, eli mikäli sama ratsukko osallistuu sekä teksti- että kuvaluokkaan, ansaitsee tämä lisäarpoja vain toisesta. Mikäli osallistut molempiin, annetaan lisäpisteet sen luokan perusteella, jossa lopullinen sijoitus on parempi. Lisäarpoja ansaitsee osallistumisesta viisi (5) ja sijoittumisesta viisi (5) lisää, eli sijoittunut ratsukko ansaitsee yhteensä kymmenen (10) lisäarpaa tähän esteratsastuskilpailuun.
Mailitse osoitteeseen sonjavirtuaali@gmail.com otsikolla ERJT CUP23 muodossa:
Luokka nro (rivinvaihto)
Ratsastaja (VRL-00000) - <*a href="osoite">Hevonen<*/a> VH-tunnus (taso)
Ratsastaja (VRL-00000) - <*a href="osoite">Hevonen<*/a> VH-tunnus (taso)
Tuotos
Poista tähdet! Käytä ilmoittautumisessa hevosen virallista nimeä. Ratsastajan saa ilmoittaa nimimerkillä tai hahmon etu- ja sukunimellä, mutta mikäli osallistut myös Kultasaari Cupiin, toivon hahmon kokonimeä, jotta lisäarvat menevät varmasti oikein. Ilmoita ratsukon taso lyhenteellä, esim. HeA tai GP. Tuotoksen voi lähettää joko heti osallistumisen yhteydessä tai vasta myöhemmin, kuitenkin viimeiseen osallistumispäivään mennessä. Luokan 2 kuvatuotos tulee ladata jollekin omalle alustalle ja linkittää sieltä osallistumiseen. Mikäli et halua tuotoksestasi sanallista kommenttia, muistathan mainita siitä ilmoittautumisen yhteydessä.
Luokka 1. Tekstituotosluokka - 3/80 - TT
Tarinan tulee sijoittua Kultasaaren kartanon tiluksille, tapahtumapäivään 27. elokuuta 2023, ja sen tulee jollain tavalla kertoa Kultasaari Cup -kilpailusta. Tarina itsessään voi kertoa kilpailusuorituksesta tai tapahtumista suorituksen ympärillä. Teemana toimivat tällä kertaa aistit. Mitä kilpailupaikalla näkyy, kuuluu tai haisee? Maistatko jotain? Mitä tunnet ihoasi vasten missäkin tilanteessa? Arvioinnissa huomioidaan kyky tuoda tarinallisesti esiin näitä aistimuksia ja kuvailla miljöötä aistien avulla. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan oikeinkirjoitus ja tarinankerronnan selkeys. Virallista suosituspituutta ei ole, mutta aivan lyhyessä tarinassa tuskin pääsee kovin syvälle aistien ihmeelliseen maailmaan.
Luokka 2. Kuvatuotosluokka - 2/80 - TT
Kuvan tulee sijoittua Kultasaaren kartanon tiluksille, tapahtumapäivään 27. elokuuta 2023, ja sen tulee jollain tavalla liittyä Kultasaari Cup -kilpailuun. Kuva itsessään on vapaamuotoinen, eli se voi olla digitaalinen tai käsin piirretty, ja se voi sijoittua joko kilpailuareenalle tai jonnekin muualle Kultasaaren kartanon tiluksille. Kuvatuotosten teemana tänä vuonna toimii vesi. Vettä virtaa luonnossa, meissä itsessämme, ratsuissamme, kilpailuareenalla ja katsomossa. Vaan miten sinä saat tuotua veden jossain muodossa mukaan kuvaasi? Kahden teemaa hyvin tasaväkisesti toteuttavan tuotoksen välillä paremmuusjärjestys ratkeaa kuvassa esiintyvien yksityiskohtien sekä piirrosjäljen yleisen tarkkuuden pohjalta.
Kaikki sijoittuneet saavat matkaansa ruusukkeen. Jokaisesta tuotoksesta kirjoitetaan myös sanallinen arvio, johon pyritään mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään parhaiden kohtien esiin tuomisen lisäksi myös kehitysideoita. Mikäli et tahdo sanallista kommenttia, mainitsethan siitä ilmoittautumisen yhteydessä.
Luokka 1. Tekstituotosluokka
1. Frederike Svanling (VRL-14796) - Apailana Z VH22-272-0021 (140 cm)
2. Mia Bergren (VRL-00884) - Raynor v. Helmwald VH18-021-0102 (130 cm)
3. Mia Bergren (VRL-00884) - Valentia SWA VH20-021-0044 (130 cm)
TUOTOKSET:
Frederike Svanling (VRL-14796) - Apailana Z VH22-272-0021 (140 cm)
Elokuun viimeinen sunnuntaiaamu on jo aavistuksen kolea vaikka ollaankin Suomen eteläkärjessä. Frederikeä ei kuitenkaan palella, sillä alkavan kilpailupäivän aiheuttama jännitys saa kehon käymään ylikierroksilla. Vaatteet tuntuvat kumman ahtailta ja vaaleat hiuskiharat hiostavat niskaa. Frederike nostelee niitä tuskaisesti tunteakseen ihollaan edes häivähdyksen mereltä puhaltavaa viileää ilmavirtaa.
Apailanakin on levoton. Se ei malttaisi millään liikkua kävellen ja on tämän tästä talloa Frederiken varpaille. Sen sykeröistä sojottaa muutamia jouhenpätkiä ja yksityiskohdan huomaaminen saa Frederiken vilkaisemaan syrjäkarein tamman toisella puolella kävelevää Jossania, joka on vastuussa hevosen edustuskunnosta. Tyttö itse näyttää suloisessa lettikampauksessaan tietenkin virheettömältä, mikä laittaa Frederiken tahdittomasti epäilemään, että teini on aamulla paneutunut suuremmalla mielenkiinnolla laittautumiseen kuin kisahoitajan tehtäviinsä. Happamasta ajatuksesta Frederike joutuu kuitenkin soimaamaan välittömästi itseään, kun ohitse harppoo tuore Power Jump arvoluokan voittaja kirjava esteori käsipuolessaan. Kukapa nyt ei haluaisi näyttää hyvältä pyöriessään hevosmaailman kerman seassa.
Jossan jauhaa purkkaa ja mitä enemmän Frederike yrittää olla keskittymättä ääneen, sitä hankalampi hänen on olla huomaamatta rytmikkäästi toistuvaa maiskutusta. On kuin joku aivoissa tarkoituksella kääntäisi taajuutta kovemmalle. Ehkä veressä pyörivä adrenaliini saa aistit venymään yli-inhimillisiin suorituksiin. Kilpailutakin taskussa sormet osuvat ensin muutamaan ponnariin, sitten huulikiiltoon ja johonkin ällöttävän pehmeään (se toivottavasti on vain litistynyt hevosennami), ennen kuin löytävät etsimänsä. Yksi ylivirittyneistä aisteista laantuu välittömästi, kun nappikuulokkeet sujahtavat korviin ja basson tasainen jumputus alkaa. Frederike säätää musiikin niin kovalle, että mikäli kilpailualueen kaiuttimista jotain kuulutetaan, sulautuu se kohinaksi taustanauhan joukkoon.
Luokan alkuun on yhä reilusti aikaa. Areenakentällä toimihenkilöt harppovat edestakaisin vielä kertaalleen etäisyyksiä tarkastaen ja puomeja siirrellen. Kaukaakin katsoessa erottaa, miten aurinko kimaltelee radan lukuisissa keltaisissa esteissä. Värivalinta tuskin on sattumaa. Frederike rapsuttaa Apailanaa hajamielisesti, enemmän kai itseään rauhoittaakseen ja lähettää auringon suuntaan toiveensa: olkoon kisapaikan nimi tänään enne.
Tuomarin kommentti: Tässä kertomuksessa oli osuttu naulan kantaan tehtävänannon suhteen. Aistikuvailut olivat aidontuntuisia ja veivät tarinaa samalla eteenpäin, vieden lukijan mukanaan kilpailupaikalle odottaviin tunnelmiin. Lisäksi teksti oli helppolukuinen ja huolellisesti kirjoitettu. Bravo!
Mia Bergren (VRL-00884) - Raynor v. Helmwald VH18-021-0102 (130 cm)
Sekuntikellon aika lähti pyörimään ja Ray nyppi päätänsä laukatessa innostuneena. Yritin pysyä mielentilalta rauhallisena ja määrätietoisena, etten antaisi hevoselle milliäkään tilaa epävarmuudelle. Ori hermostuu herkästi, jos ratsastaja lähtee sähläämään ja sooloilemaan. Toiseksi, hevosella ei ole vielä tältä tasolta montaa kisakokemusta, joten ailahteluja ja virhemarginaaleja voi tulla. Ray tarvitsee minulta kaiken tuen selviytyäkseen radasta hyvin. Vaikka itse kilpailusta ei ole odotuksia, Raylle tämä on loistava kokemus. Ensimmäinen ulkomaan matka, yöt vietetty eri paikoissa ja nyt vielä pitäisi saada pää kasaan, että hevonen keskittyy suoritukseen ja malttaa odottaa ratsastajan ohjeita. Kun hevosella on enemmän virtaa kuin kokemusta, saattaa ratsastajalla olla selässä isompi työmaa edessä. Sitä se todella oli.
Ensimmäinen este ylittyi hyvin, toiselle alkoi vauhtia olla turhan paljon. Olin rataan tutustuessa suunnitellut lähestymisen kakkos esteelle hieman eri reittiä mutta vauhdin ollessa tätä luokkaa, täytyi tehdä eri ratkaisu ja kiertää este numero 6 ja sen vasemmalta puolen koukata toiselle esteelle. Se oli hyvä ratkaisu, sain hieman vauhtia tiputettua pois ja hallinta parani huomattavasti. Aurinko paistoi kuumasti, otsalta vain valui hikikarpalot ja ratsastushanskat tuntuivat kädessä siltä, kun joku olisi liukastetta laittanut hanskojen sisälle. Tunne ei ollut mukavin mutta esteet oli rakennettu hyvin ja ne olivat todella näyttäviä! Eikä tiluksista ja puitteista ollut valittamista, tilat olivat kuin upeasta valokuvasta – täynnä historian havinaa ja ylellisyyttä, joka paikka oli siisti ja näyttävä, vaikka vanhaa tekstuuria näkyikin paljon, se sopi juuri tähän paikkaan täydellisesti.
Radan puolivälin jälkeen kierrokset lähtivät kunnolla nousta ja Ray painoi ohjille tosissaan. Korvat oli liimattu suuntaamaan eteenpäin, pää nyki innoissaan ylöspäin martingaalin vastustaessa pään liian ylös nousemista. Ori korskui ja etujalat halkoivat ilmaa tarmokkaasti. Minulla ei ollut montaa keinoa enää tallessa, vaan yritin epätoivoisesti saada hevosta hillittyä, kuitenkaan kuumentamatta sitä yhtään enempää. Ori hyppäsi hyvällä tekniikalla ja keräsi jalat visusti allensa. Muutamat esteet ylitettiin niin hirvittävästä kulmasta mutta ihme kyllä, puomit eivät pudonneet eikä edes kolahtanut! Olin enää vain matkustajan roolissa ja kaksi viimeistä estettä oli edessä. Minulla oli kutina, että yhtään pudotusta ei ollut tullut mutta en ollut tästä varma. Viimeisen esteen kohdalla askellukset menivät aivan mönkään ja Ray joutui ponnistamaan todella kaukaa esteelle – onneksi se ponnisti, muuten olisi varmaan rytissyt esteen läpi! Maalissa nostin katseeni tulostaululle ja aika hurja aika ja nolla rata! Taputin hevosta kaulalle ja annoin sen laukata rennosti ja laskea kierroksia, ennen kun poistuimme areenalta.
Sabina ja Rhea olivat menneet vauhdilla hevosautolle, koska meidän täytyi välittömästi valmistella toinen hevosemme, joten kiirettä pitää. Kun saavuin hevosautolle, Sabina tarttui hevosen ohjiin ja laskeuduin satulasta. Tytöt sanoivat, että ei ole hetkeen jännittänyt mikään noin paljon, mitä meidän ratamme. Vauhtia oli kuulemma reilusti liikaa ja välillä näytti siltä, ettei hevonen ollut enää mitenkään kontrollissa. Roy kuitenkin vaikutti nyt tyytyväiseltä ja lunkilta. Minulla oli myös kovin takkityhjä fiilis, vaikka nyt tarvitsee saada nostatettua fiiliksiä ja valmiutta seuraavan hevosen kanssa. Eikä siinä kauan ehtinyt ihmetellä ja murehtia, kun Ray lähti Sabinan kanssa taluttaen kävelylle ja seuraava hevonen oli jo autosta pihalla.
Tuomarin kommentti: Vauhdikas kertomus vei lukijan taitavasti mukaan kilpailusuoritukseen. Myös aistimuksia kuvailtiin osuvasti, joskaan ei ihan niin tehokkaasti, kuin ylemmille sijoille yltäneissä teksteissä. Teksti sisälsi jonkin verran kirjoitusvirheitä. Kokonaisuutena kuitenkin erittäin miellyttävä lukukokemus, joka toi hevosen persoonan hyvin esille!.
Mia Bergren (VRL-00884) - Valentia SWA VH20-021-0044 (130 cm)
Karsinasta kuului kevyt hörähdys, kun astelin vuokratun siirtotallin karsinan luokse, jossa Valentia majaili. Tamma oli varsin tarkka ruoka-ajoistaan ja se kyllä toivotti lämpimästi tervetulleeksi jokaisen, joka vain kantoi hänelle ruokaa kippoon. Valentia on miellyttävä ja helppo hevonen. Sen kanssa reissaaminen on sujunut hyvin, vaikka kyseessä on kuitenkin kohtalaisen nuori hevonen. Tämä tuo vaihtelua meidän nuoriso osaston muiden hevosiin verrattuna. Rhea asteli karsinaan harjapakki mukanaan, jolloin tamma nosti päätänsä rehuvadista ja katsoi hyvin happamalla ilmeellä Rheaa, kuin sanoen, tuletko todella häiritsemään ruokahetkeäni? Rhea ei tästä välittänyt vaan rupesi heti tuumasta toimeen. Käytävältä kuului kolinaa ja puhetta. Kartanon omistaja Sofia Kultasaari saapui karsinan luokse. Hän kyseli, miten on sujunut ja onko meillä kaikki hyvin. Kerroimme, että viihdyimme oikein hyvin ja hevoset ovat olleet tyytyväisiä karsinapaikkoihinsa. Saimme kuulla hieman tiluksista ja sen historiasta, samalla kun Rhea valmisteli Valentiaa. Sabina kertoi olevansa rakastunut kartanon tiluksiin, rantaan, kukkasiin ja niin upeisiin rantalaitumiin, että olisi valmis jo muuttamaan tänne! En kuitenkin antanut tyttärelleni lupaa hylätä meitä, joten kehotin tyttöä lähteä hakemaan hevosautosta Valentian varusteita. Tamma oli syönyt ruokansa ja sai vielä oleilla muutaman tunnin, ennen kun oli aika siirtyä tositoimiin.
Istahdin hevosauton luokse viritetyn leirimme tuolille ja jäin vain nauttimaan hetkestä. Upea ilma, vihreät laitumet ja upeat kukka-asetelmat ja istutukset avasi eteeni postikorttimaisemaa. Kyllä meillä Saksassa on hienot puitteet ja maisemat mutta kyllä Suomen kesä on aina ollut erityisen kaunis ja ilmasto on ihanan raikas. Kieli on vaikean kuuloista, enkä ymmärrä miten ikinä sitä kukaan oppii tai ymmärtää, mutta onneksi täällä osataan englannin kieltä hyvin. Lisäksi ihmiset ovat kohteliaita, huomaavaisia ja ystävällisiä, kaikki auttavat toinen toistaan. Sabina asteli luokseni, häntä kuulemma jännittää miten meidän Valentia pärjää näin kovatasoisessa porukassa. Hevosta täytyy herätellä avuille ja saada se virkeään mielentilaan, että mistään tulisi yhtään mitään. Lohdutin tytärtäni ja sanoin kaiken sujuvan varmasti hyvin. Valentiasta on tullut Sabinalle tärkeä hevonen ja olen ollut pitkään sitä mieltä, että hän voisi alkaa itse tammalla kilpailemaan. Hän on kuitenkin niin kova jännittäjä tyyppi, että helpolla Sabinaa ei saada kisailemaan, ainakaan suuremmissa kisoissa tai varsinkaan ulkomailla! Kotopuolessa Sabina on kyllä kilpaillut niin este- kuin kouluratsastuksessakin, ihan kivasti menestyen.
Kilpailupaikalla alkoi väkeä olla paikalla jo aika paljon. Ihmisiä ja hevosia kulki vähän joka nurkalla ja hälinä alkoi olla aikamoinen. Oli aika laittaa Valentialle varusteet niskaan ja lähteä lämmittelemään tamma. Rhea oli ollut reipas ja Valentia seisoi karsinassaan puoli unisen näköisenä, kun saavuin takaisin talliin – olikin tamma jo varustettu. ”Saat kyllä tehdä töitä, että tämän unikeon saat viritettyä kisamoodiin”, totesi Rhea. Kieltämättä, siinä on pieni työmaa mutta vilkaisin Sabinan suuntaan ja totesin, että hän voisi ahkeroida hevosen verryttelyssä niin minä voisin sillä aikaa käydä juottamassa nuoret orit autossa ja tutustumassa kartanon antimiin hieman paremmin. Vähän Sabina vastusteli mutta sisimmässään hän oli tätä varmasti toivonut, eikä maanittelua tarvinnut kauan jatkaa, kun Sabina puki jo kypärää päähänsä. Jännityksellä odotamme, miten Valentia saadaan hereille, jaksaako tamma suorittaa hyvin vai onko tänään päivä, kun rata tehdään puolivaloilla?
Tuomarin kommentti: Ihastuttava hyvänmielen kertomus, joka välitti ennen kaikkea hyvää fiilistä ja Kultasaaren aurinkoista tunnelmaa! Olisin tähän kuitenkin kaivannut yksityiskohtaisempaa kuvailua juurikin aistien kautta, sillä nyt havainnot ympäristöstä oli esitetty yksittäisissä lauseissa luetellen. Kokonaisuus oli kuitenkin hyvä ja kirjoitus huolellista. Hahmojen mielenmaisemat aukesivat hienosti.
Luokka 2. Kuvatuotosluokka
1. Aifric Flockhart (VRL-14859) - BAFF Woodwing Hit VH20-031-0094 (130 cm)
2. Ravenel Oakley (VRL-00692) - Ness xx VH23-006-0040 (140 cm)
TUOTOKSET:
Aifric Flockhart (VRL-14859) - BAFF Woodwing Hit VH20-031-0094 (130 cm) - KUVA
Tuomarin kommentti: Vesi on tuotu kuvaan mukaan taitavasti niin meren kuin välkehtivän vesiesteen kautta. Kilpailumiljöö on erinomaisesti tunnistettavissa, ja myös kilpailun sponsorit on huomioitu bannereiden muodossa. Ratsukolla on keskittynyt ilme, ja kuvaan on saatu veden läikähdyksellä ja hiusten hulmuamisella aitoa liikeen tuntua.
Ravenel Oakley (VRL-00692) - Ness xx VH23-006-0040 (140 cm) - KUVA
Tuomarin kommentti: Vesiletkun ja -ämpärin hyödyntäminen tehtävänannon toteuttamiseksi oli todella nokkela keino! Kuvasta välittyy ennen kaikkea iloinen ja kepeä tunnelma. Miljöö on hienosti tunnistettavissa keltaisten seinien ja oven perusteella. Hevosen ilme on todella hauskasti toteutettu.